Ya man, Jamaikalla on helppo hymyillä

Ya man, Jamaikalla on helppo hymyillä

Jo lentokoneessa matkalla Miamista Kingstoniin kiinnitän väkisinkin huomiota monen kanssamatkustajan näyttävään hiuskuontaloon. Monenmoista lettiä, rastaa, lisäkettä ja värien kirjoa löytyy niin naisten kuin miestenkin päistä. Poikani silmäilee juomaa tilatessaan hämmentyneenä lentoemännän neljän sentin pituisia timantein koristeltuja tekokynsiä, ja mojovat ovat myös jamaikattaren silmäripset. Tämä on hyvää esimakua tulevaan – mitä tyyliseikkoihin tulee, Jamaikalla minimalismi ei missään nimessä ole valttia. Miten viihdyttävää ja virkistävää tällaiselle kaikenlaista huomion herrättämistä vierastavalle häveliäälle suomalaiselle!

 

Jamaika oli valikoitunut ensimmäiseksi kohteeksemme joulu-tammikuisella Karibian ja Väli-Amerikan kierroksellamme vähän sattumaltakin, enkä oikeastaan oikein tiennyt mitä siltä etukäteen olisin odottanut. Laskeuduimme Kingstoniin uudenvuodenaattona viiden leppoisan Floridassa vietetyn lomanaloituspäivän jälkeen, ja lentokentällä vastassa ollut trooppisen lämmin ja kostea ilma sekä tuloaulan kaiuttimista raikaavat reggaerytmit ainakin vastasivat hyvin mielikuvia. Tulevan viikon aikana Jamaika onnistui kuitenkin myös yllättämään monin tavoin, ja itseasiassa pelkästään positiivisesti. 

 

 

 

 

Jamaika on paljon muutakin kuin risteilysatamat

Monet piipahtavat Jamaikalla pikaisesti Karibian risteilyn yhteydessä ja näkevät kauniista ja vehreästä saaresta valitettavasti vain sen turistisimman siivun Montego Bayn tai Ocho Rioksen risteilysatamissa.

Me halusimme kiertää risteilysatamat kaukaa, ja päädyimme majailemaan ensin Negril Cliffsin alueelle Jamaikan luoteisrannikolle, mistä siirryimme loppupäiviksi ainakin amerikkalaisten keskuudessa jonkinlaista kulttimainetta nauttivaan tyrmäävän upeaan Round Hilliin. Liikuimme koko viikon ajan saarella omalla vuokra-autolla, mikä osoittautui erinomaisen käteväksi tavaksi nähdä Jamaikan hienoa luontoa ja paikallista elämää. Viikon aikana ajokilometrejä kertyikin yhteensä yli 500. 

 

 

 

 

Vähän ihmettelen, miksi monet tyytyvät viettämään aikaa saarella vain resorttien tarkasti vartioitujen muurien sisäpuolella. Ehkä pelottelut Jamaikan vaarallisuudesta ja liikenteen kaoottisuudesta ovat tehneet tehtävänsä. Tässä kohtaa en voi olla korostamatta miten vääriksi tällaiset mielikuvat meidän vierailumme aikana osoittautuivat; tiet ovat Jamaikalla todella hyvässä kunnossa, eikä liikenteen kanssa ollut muutenkaan minkäänlaisia ongelmia. Ratin sijaitseminen ”väärällä” puolella (Jamaikalla on vasemmanpuoleinen liikenne) voi tietysti aiheuttaa tottumattomalle omat haasteensa, mutta verrattuna vaikka Mauritiuksen tai Seychellien oikeasti hiuksia nostattaneen vauhdikkaaseen liikennekulttuuriin meno maanteillä ja taajamissa oli omasta mielestäni suorastaan leppoisaa. 

Emme myöskään missään vaiheessa kokeneet oloamme millään lailla uhatuksi tai epämukavaksi pikkukaupungeissa ja rannoilla pyöriessämme, jopa pahamaineinen pääkaupunki Kingston vaikutti huomattavasti mielikuviani kesymmältä. Toki en sen syrjäkujille pimeällä lähtisi hortoilemaan, ja joissakin kadunkulmissa kieltämättä notkui erittäin epämääräisen oloista jengiä, mutta ei kaupunki nyt mikään hornanpesä ainakaan päiväsaikaan liikkuessa ollut.

Olin myös etukäteen lukenut juttuja jamaikalaisten tylystä ja agressiivisesta asenteesta valkoihoisia kohtaan, mutta nämäkään väitteet eivät onneksi meidän kohdalla käyneet toteen. Valehtelematta jokaikinen viikon aikana kohtaamamme paikallinen suhtautui meihin vilpittömän ystävällisesti ja iloisen avoimesti.

 

 

 

 

 

 

Jamaikalla reggae- ja rastafarikulttuuri on vahvasti läsnä kaikkialla, samoin siihen olennaisena osana kuuluva musiikki. Oman mausteensa kokonaisuuteen tuo melkein kaikkialla leijuva erään tietyn vihreälehtisen yrtin makea tuoksu, mikä varmaan on osasyy myös jamaikalaisten hilpeään habitukseen. Kannabiksen kasvattaminen ja käyttäminen on Jamaikalla täysin laillista, ja kyllä sitä jotakuinkin kaikki tuntuivat pössyttelevänkin. Kaduilla ei ole tavatonta nähdä ihmisten tanssivan yksikseen, mutta omasta mielestäni tämäkin oli vain pikantti lisä saaren omaleimaiseen elämäntyyliin. Jamaika ei ole keinotekoinen tai kiillotettu turistikohde, vaan sillä on oikeasti rikas historia ja ihan omanlaisensa särmikäs ilme.

Lievää huvittuneisuutta aiheutti kyllä visiittini esimerkiksi Negrilissä paikallisia puhelindatapaketteja myyneeseen liikkeeseen missä kiiltävänvalkoisesta, lasivitriinein vuoratusta ja modernista myymälästä huolimatta tuoksui ilmiselvästi ja erittäin voimakkaasti marihuana. Lapsille näitä asioita joutui tietysti matkan aikana hiukan selvittelemään.

 

 

 

 

Hieman myös mietitytti näiden kunnioitusta herättävien, mutta apua miten raskaiden rastakampausten kuumuus trooppisissa lämpötiloissa.

 

Negril Cliffs – huikeita kalliorantoja ja upeita auringonlaskuja

Ensimmäiseen majapaikkaamme Villas Sur Meriin Negril Cliffsiissä ihastuimme välittömästi. Ajomatka Kingstonista on aika pitkä, neljä ja puoli tuntia mikä tuli meille suoraan sanoen yllätyksenä, ja kannattaakin harkita lentoa Montego Bayhin jos luoteis- tai länsiosassa Jamaikaa suunnittelee majoittuvansa. Toisaalta maisemat vihreillä kukkuloilla läpi saaren sisäosan olivat huikean hienoja, ja toivat mieleeni Sri Lankan tai itselläni vielä tuoreemmassa muistissa olevan Mauritiuksen. 

Negril Cliffs sijaitsee nimensä mukaisesti kallioisella rantakaistaleella n. 8 km Negrilin loputtoman pitkästä Seven Mile Beachista länteen päin, ja on alueena huomattavasti hiljaisempi ja rauhallisempi kuin kieltämättä upean valkohiekkainen, mutta resorttien reunustama varsinainen Negril Beach. Kauppoja tai ravintoloita ei täällä oikeastaan ole lainkaan lukuunottamatta vauhdikkaista auringonlaskupippaloistaan kuuluisaa Rick’s Caféta, mikä oli oikeasti levottomin paikka missä me Jamaikalla tulimme piipahtaneeksi. Paikka oli täynnä turistibussin paikalle kiikuttamia tukevassa humalassa hilluvia jenkkinuoria, joista huimapäisimmät hyppelivät kalliolta mereen diskojytkeen jumputtaessa tahtia taustalla. Meissä paikka sai aikaan pelkästään kylmiä väreitä, ja onneksi Negril Cliffsin rauha oli muuten rikkumaton.

Pari niinikään kallionkielekkeiden päällä sijainnutta ja herkullisen ruuan lisäksi upeita auringonlaskuja tarjoillutta paikallista pikkuravintolaa riitti meille ilta-aktiviteetiksi vallan mainiosti, mutta matka Negrilin astetta vilkkaampaan ns. keskustaankaan ei tosiaan sekään olisi ollut pitkä.

 

 

 

 

 

Jamaikalla saa ihanaa tuoretta hummeria edullisesti joka paikassa.

 

 

 

Merivedet kaikkialla Jamaikalla ovat häikäisevän kirkkaita ja turkooseja, ja ehkä eritoten tämä korostui vielä Negril Cliffsissä, missä hiekkakaan ei pääse sekoittamaan vettä. Ensimmäisellä aamu-uinnilla vuoden ensimmäisenä päivänä taisin suorastaan hieraista silmiäni.

Omaan pieneen boutique resorttiimme Villas Sur Meriin kuului jännittävä luola, mistä pääsi portaita pitkin mereen natural pooliin uimaan ja snorklailemaan, ja lähellä sijainneessa The Rock House -hotellissa mereen olisi päässyt laskeutumaan tikkaita pitkin suoraan omasta villastakin. Kävimme Rock Housessa yhtenä päivänä lounaalla, ja siellä haluan ehdottomasti majoittua seuraavalla kerralla kun Jamaikalle suuntaamme. Tosin myös loppuviikon majapaikkamme  Round Hill oli sanalla sanoen mieletön, enkä pistäisi pahakseni, vaikka sieltäkin joskus itseni uudelleen löytäisin. Round Hillistä lisää lähitulevaisuudessa.

 

 

Lähtisinkö siis Jamaikalle uudestaan? Ehdottomasti, ja samaa mieltä olivat vahvasti myös muut perheemme jäsenet. Vaikka aika paljon saarella kiertelimmekin, näkemättä jäivät vielä etelärannikon Jamaikan kauneimmaksi alueeksi kehuttu Portland, sekä häpeäkseni myös Bob Marley-museo. Museo sijaitsee Kingstonissa, ja kun edessä olevan ajomatkan pituus selvisi meille vasta laskeuduttuamme Jamaikalle uudenvuodenaattona, päätimme jättää paikan suosiolla sillä kertaa väliin.

Summa summarum, Jamaika onnistui yllättämään todella positiivisesti, ja jatkoimmekin matkaamme loppiaisena Caymansaarille tyytyväisen aurinkoisin fiiliksin ja hymyssä suin. 

42 Comments

  1. Ihania kuvia. Jamaica on mun listalla. Tosin ei ole seuraavan 10 vuoden. En tiedä pitääkö listaa vähän muokata. Ehkä tuonne pääsee pienelläkin budjetilla 😁

    Reply
    • Pääsee varmasti pienelläkin budjetilla, ainakin jos Jenkeistä lähtee. 😁
      Mä tykkäsin ehkä kaikista meidän paikoista tällä reissulla Jamaikasta jopa eniten. Saattoi olla just se kyllä, et ei ollu mitään odotuksia!

      Reply
    • Huh, mitä paratiisimaisemia.
      Se, että Jamaikasta tai mistä muusta tahansa matkakohteesta kuulee negatiivisia juttuja voi johtua siellä matkanneiden huonosta tuurista. Joka maasta löytyy varmasti ikäviä ihmisiä, huonoja kohtaamisia yms. Mutta ei ne osu kaikkien kohdalle.
      Tähän(kin) teemaan sopii hyvin sanonta ”Don’t listen to what they say. Go see.” ☺️

      Reply
      • Juurikin näin Sini, täysin samaa mieltä!

        Reply
  2. Olin itsekin kuullut, että siellä ollaan aggressiivisia valkoihoisia kohtaan. Kiva kuulla, että näin ei ole. Ehdottomasti korkealla listalla, tänne on päästävä 🙂

    Reply
    • Voin kyllä lämpimästi suositella, tykkäisit ihan varmasti. Ja jamaikalaiset oli auvan ihania!

      Reply
  3. Kuulostaa ja näyttää kyllä hienolta paikalta! Tosi positiivinen fiilis jäi tästä,. UM Matkustustiedotteessa oli muistaakseni jotain varoituksia jostain turvallisuuteen liittyvistä jutuista (voin muistaa väärinkin), mutta ilmeisesti sitten tuota pössyttelyä kummempaa ei kuitenkaan ole. 👍🏻

    Reply
    • No voin kyllä rehellisesti sanoa, että ihmettelen Jamaikan huonoa mainetta turvallisuuden osalta. Mitään levottomuutta tai huonoja fiiliksiä herättävää ei tosiaan meidän kohdalle sattunut. Toki emme asuneet tai juurikaan liikkuneet ruuhkaisilla alueilla, ehkä siellä sitten turismin lieveilmiötkin korostuvat.

      Reply
  4. Hymyssä suin sai juttua lukea, niinkuin te saitte kulkea hymyssä suin tuolla matkalla. Vaikuttaa kyllä niin rennolta olo tuolla. Paratiisimaiset rannat kun siintää itselläkin silmissä. Alkoi itseäkin vähän tanssittaa 😊

    Reply
    • Kiva kuulla ja anna mennä vasn, pienet tanssithan on aina paikallaan! 😊❤️

      Reply
  5. Oli mukava lukea juttu Jamaikasta varsinkin, kun matka kohdistui resorttien ja risteilysatamien ulkopuolelle. Yllättävän harva tuntuu kiertävän Jamaikaa enemmän eikä mekään sinne eikä muuallekaan Karibialle Kuubaa lukuun ottamatta vielä olla ehditty.

    Oli yllättävää lukea, että paikalliset olivat kauttaaltaan niin ystävällisiä, kun olin minäkin käsittänyt, että jotkut saattavat olla aggressiivisia valkoihoisia kohtaan. Mahtaakohan sitä esiintyä sitten Yhdysvaltalaisia kohtaan enemmän?

    Reply
    • Kyllä tietysti Jamaikan historian huomioonottaen vihamielisyys jenkkejä kohtaan on ihan ymmärrettävääkin. Itse en mitenkään eurooppalaisuuttani korostanut, mut ehkä sitten käyttäytyy eri tavalla tai jotain.

      Nää on vaikeita asioita, mutta tosiaan, ystävällisyys tilanteessa kuin tilanteessa toimi Jamaikallakin erinomaisen hyvin. 😉

      Reply
  6. Vitsit, Jamaica on mielenkiintoinen kohde! Täytyypä pitää mielessä. Olisi varmasti sekä kultturelli että paratiisimainen kohde. Ihana postaus Jenni ja kauniit kuvat, varsinkin noi, jossa on ihmisiä, on mun lemppareita😍

    Reply
    • Joo just näin, Jamaikalta löytyy sekä kulttuuria että trooppista paratiisia. Ja ihanasti vähän särmääkin. 😉

      Kiitos kuvakomentoinnista, lämmittää aina erityisesti mieltä kun en mikään ammattilainen ole!

      Reply
  7. Jamaika on kuvien perusteella maanpäällinen paratiisi. Voin nähdä itseni niin löhöilemässä jossain riippumatossa rennon reggaen soidessa taustalla ja kädessä joku hyvä juoma. Ei kiirettä minnekään.

    Reply
    • Hih, just näin! Rentoa meininkiä ja reggaen rytmejä. 😉

      Reply
  8. Huikean kauniita kuvia ja niin ihania maisemia! <3 Jamaica on upea paikka ja ehdoton must kohde vielä itsellekin. Ihanaa, että päätitte kierrellä saarta enemmän paikallisuuteen tutustumassa, eikä niinkään turistirysiin jämähtäen, sillä Jamaican historia ja kulttuuri on koko paikan ydin. Karibian suunnalle matkatessa harvinaisen moni unohtaa, että oikeastaan jokaisella saarella on se oma värikäs historia taustalla, johon olisi paikallisia ajatellen tärkeä perehtyä, vaikka sitten siinä rannalla loikoilun lomassa. 🙂 Ihana postaus kaikin puolin!

    Reply
    • Kiitos Tiina ihanasta kommentista! Minä kyllä ihastuin Jamaikaan korviani myöten, ja kiva kuulla, jos hyvä fiilis kuvista välittyy.

      Reply
    • Kiitos Lotta!

      Reply
  9. Miten voi ollakaan, että näistä kuvista tuli heti hyvälle tuulelle? Mieletöntä merivettä, hymyileviä ihmisiä ja aurinkoa. Tuskin sitä paljon muuta tarvitsee hyvään lomaan. Olen kuullut vähän vaihtelevia mielipiteitä Jamaikasta, joten kiva, että teillä oli hyvä reissu.

    Reply
    • Vaihtelevia kommentteja ja mielipiteitä Jamaikasta olin kuullut minäkin, ja siksi yllätyinkin niin positiivisesti. Hirveen hyvä meno ja meininki! Ja ah mitkä vedet ja rannat tosiaan, ja maisemat muutenkin. Lähtisin uudelleen vaikka heti! 🙂

      Reply
  10. Ei noita kuvia pysty katselemaan hymyilemättä. 🙂 Makea tuoksahdus todennäköisesti lähinnä parantaa turvallisuutta ja alkoholi sun muut huumaavat aineet huonontaa sitä. Hyvä että reissu oli onnistunut!

    Reply
    • Kiitos Janzu, ja joo oli kyllä tosi onnistunut. Samaa mieltä, usein alkoholi aiheuttaa isompia ongelmia, vaikka en lähtökohtaisesti suosittele minkään päihteen säännöllistä käyttöä.

      Reply
  11. Tämähän oli erittäin Jamaikamyönteinen juttu. Kiitos, kun jaoit, matkustamisepäröintiä hälventämään. Ehkä minäkin joskus, jonain päivänä.

    Reply
    • Kiitos Indivue, ja kyllä voin omasta puolestani Jamaikaa suositella!

      Reply
  12. Oi miten upeita kuvia! Nuo kirkkaat vedet on kyllä mahottoman houkuttelevan näköisiä… tuonne pulahtaisin!
    Ihanan rennolta kyllä kuulostaa Jamaika, mies on tuonne hinkunut jo kauan, saa nähdä koska olisi mahdollista toteuttaa 🙂

    Reply
    • Kannattaa ehdottomasti toteuttaa miehesi toive! Jamaika oli ihana.

      Reply
  13. Täytyy tunnustaa, että Ocho Riokseen meidänkin Jamaika on toistaiseksi ainakin rajoittunut. Tuosta Kingstonista on kyllä vuosien mittaan monikin jopa paljon matkustavien maabongarituttaviemme keskuudessa varoitellut – osa meistä kun on nimenomaan pääkaupunkibongareita ja ovat siis halunneet käydä juuri tuolla, harvemmat innostuvat rannoista.

    Reply
    • Kiitos kommentista Pirkko! Me taas ajelimme vain Ocho Riosin läpi, mutta kyllä sekin ihan sympaattiselta paikalta vaikutti, ja etenkin sieltä hiukan länteen päin sijaitseva St. Anne. Kingstonissa varmaan päiväsaikaan ihan ok liikkua, mutta onhan nuo varoitukset aina myös syytä ottaa tosissaan.

      Reply
  14. Oi, mitä paratiisirantoja! Kaikki Karibian saaret ovat käymättä, mutta tämän jutun perusteella Jamaikasta tuli ihanat vibat 🙂

    Reply
    • Voin vain suositella! ❤️

      Reply
  15. Aivan ihana kohde ja upeat kuvat olet ottanut! 🙂 Myös oma sisäinen hippini haluaisi päästä Jamaikalle matkailemaan joskus, mutta aivan lähiaikojen suunnitelmissa kohde ei ole. Upealta siellä kyllä näyttää. Rakastan värejä, paratiiseja ja letkeää meininkiä, joten varmasti pitäisin kohteesta. Olet kyllä oikeassa noista ennakko-oletuksista ja stereotypioista, mitä meillä on eri kohteista. Onneksi matkailu avartaa ja lisää tietämystä eri paikoista niin, että oletukset murenevat.

    Reply
    • Kiitos paljon Sonja! ❤️

      Reply
  16. Ihailin tätä(kin) reissua jo Instan puolella; matkakuvien parasta antia mun mielestä on kuvat paikallisista. Miten siellä suhtauduttiin valokuvaamiseen? Siis paikallisväestöstä kuvien ottamiseen. Ja vau mikä kotilokokoelma!

    Reply
    • Kiitti Milla! Ihan hyvin suhtauduttiin, tai siis ya maan nooo problem! 😂

      Reply
  17. Siis miten upeita kuvia ja upean näköinen maa!! Jamaica ei ole aiemmin ollut mitenkään ykkösenä mun bucket listalla, mutta tän jälkeen on. Kiitos Jenni inspiraatiosta 🙂

    Reply
    • Mahtavaa jos sain Suvi sut inspiroitua! Toivon oikeesti, et päädyt joskus vielä Jamaikalle. ❤️

      Reply
  18. Jahman, vähän rennompi kohde. Parasta mun keikoilla oli paikalliset reggae-bileet. Uusi bändi alkoi soittaamaan ja jos yleisö ei ollut tyytyväinen, ne buuattiin pois ja seuraava bändi lavalle. Täydellinen ilmasto ulkoilmakonserteille, ja käry melkoinen 🙂

    Reply
    • Ooh, keikat Jamaikalla on varmasti melkoisia! Enkä kyllä voinut itse mitään sille, että rento rytmi kyllä tarttuu. Vaikkei pilvessä oliskaan.

      Reply
  19. Olen aina vierastanut Jamaikaa, mutta tämä lievensi muutamia ennakkoluuloja : )

    Mitä tulee naisten kampauksiin ja tukkalaitteisiin, ihailen nyt Etelä-Afrikassa niitä. Ihmettelin virityksiä, kunnes mulle näytettiin, että huivien reunaan voi olla ommeltua metallilankaa joka pitää huivit muodossaan.

    Reply
    • Haha Anna joo voin kyllä kuvitella, ja can’t wait. 😍
      Jamaika oli kyllä kertakaikkisen ihana, en voi kuin vilpittömästi suositella.

      Reply

Kommentointi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *