Tiedätkö sen tunteen, joka iskee ennen lähestyvää matkaa? Se kun melkein et jaksaisi odottaa, mutta samalla nautit kiduttavan hitaasti kuluvista viikoista, päivistä, tunneista ja minuuteista ennen lähtöä kun laukut on viimein pakattu ja suljet kotioven. Edessä on jotakin uutta, jotakin jännittävää, jotakin tavallisesta arjesta poikkeavaa, jotakin, joka saa sinut kenties ajattelemaan asioista eri tavalla ja koskettaa. Jättää jäljen elämääsi.
Oma matkakuumeiluni on sen verran kroonista tyyppiä, että olen päättänyt ottaa siitä kaiken irti. Matkan odotus on nykyään oikeastaan mielestäni puolet koko reissaamisen riemusta, ja välillä suorastaan nautiskellen vellon matkakuumeeni kourissa. Oireita lievittää (vai pahentaa?) perinpohjainen reissun suunnittelu; ajoittain tutkin tulevia matkakohteita illat pitkät ja saatan käyttää tuntikausia ihan vaan reittien ja aikataulujen yhteensovittamiseen, mahdollisiin kohteesta löytyviin luonnonihmeisiin ja nähtävyyksiin perehtymiseen tai hotelli- ja ravintola-arvosteluiden lukemiseen. Varsinkin jos olemme lähdössä jonnekin todella kauas, kohdistan suurta kunnianhimoa myös hinnan ja aikataulujen puolesta täydellisesti mätsäävien lentoyhteyksien löytämiseen, ja kun sopiva kombinaatio on hallussa, koen valtavaa onnistumisen riemua.
Hyvänä esimerkkinä tästä juuri startannut pitkä talvimatkamme (kirjoitan tätä lentokoneessa). Vihaan Suomen pitkää ja pimeää talvea, ja perheellämme onkin ollut jo usean vuoden ajan tapana karata lasten joulu- ja talvilomien yhteydessä pidemmäksi ajaksi jonnekin päin maailmaa lämpöön ja aurinkoon. Usein olemme vuokranneet kuukaudeksi tai pariksi talon Kaakkois-Aasiasta, mutta tänä talvena päätimme toteuttaa jo pitkään suunnitelman tasolla eläneen reissun Australiaan ja eteläisen Tyynenmeren saarille. Aikaa meillä on käytettävissä viisi viikkoa, ja matkan alkuun ja loppuun mahtuu pari päivää aina yhtä mielenkiintoisessa Singaporessa. Ja vaikka olemmekin tämän talvimatkapäätöksen ja lentojen varaamisen jälkeen ehtineet reissata useammassakin paikassa, voin kertoa, että kyllä on tätäkin lähtöä taas odotettu. Voi voi sitä odottamisen määrää suorastaan. Oma matkakuumeeni saattoi joidenkin läheisteni mielestä kohota melkeinpä erittäin vaarallisiin lukemiin.
Suunnittelun hauskuus
Joillekin ihmisille matkasuunnitelmien laatiminen on ilmiselvästi rasittava riesa, ja valmiiksi räätälöydyillä pakettimatkoilla on tietysti tarvitsijansa. Itse kuulun kuitenkin matkailijaryhmään, joka haluaa ehdottomasti hioa reissunsa jokaisen yksityiskohdan omin käsin. Matkan synnyttäminen on minulle nautinnollinen prosessi. Ja kuten sanottu, matkakuumeilijallehan tämä on kuin lääkettä suoraan suoneen. Erilaisia tulevaan kohteeseen liittyviä sivustoja selaillessani tai oppaita lukiessani tunnen olevani jo puoliksi matkalla. Pidentää reissun pituutta mennen tullen!
Juuri käynnistynyt matkamme alkoi tosiaan elää alkiotasolla mielessä jo aika monta vuotta sitten, eikä ajatus lähtenyt oikeastaan edes Australiasta. Vaan siitä, kun luimme eräänä iltana tuolloin viisivuotiaan poikani Auliksen kanssa hauskaa lasten karttakirjaa. Aulis bongasi keskeltä Tyyntä valtamerta NAURU -saaren ja siitäkös vasta riemu repesi. Hän ei voinut millään käsittää, että jonkin paikan nimi voi olla Nauru, ja totesi totaalisen Nauru -kohtauksen jälkeen ykskantaan, että tuonne minä joskus vielä matkustan. Tulin kai jotain tämänsuuntaista sitten siinä Nauru -hepuleissani luvanneeksi. No, nythän on niin, että Nauru -paralla ei tällä hetkellä valitettavasti mene kovin hyvin, joten siirsimme kartan osoitinta vähän alemmaksi samaisella valtamerellä. Ja koska vanhempi poikani Eelis on mitä suurin Australian vaarallisimmat eläimet -ohjelman fani, päädyimme ottamaan haltuun samalla myös tämän meille täysin uuden maailmankolkan. Toivottavasti kohtaammekin siis pian mahdollisimman monta tarantellaa, alligaattoria, tappajahaita ja kasuaaria.
Matkan suunnittelusta voisin kirjoittaa loputtomiin, ja välillä minulta kysytäänkin, miten palettimme pysyvät kasassa. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, näinhän se menee. Useimmiten aloitan tietysti ostamalla lennot jonnekin päin maailmaa; talvella kaukomaihin, keväällä ja kesällä taas yleensä johonkin Euroopan kohteeseen. Tsekkaan sääolosuhteet (eli sadekaudet yms.), mahdolliset juhlapyhät ja toisaalta off season -kausien plussat ja miinukset. Pojille anon koulusta lomat hyvissä ajoin, ja koska olemme pitäneet pitkilläkin talvimatkoilla tarkasti huolta koulutehtävistä ja kotikoulusta (taidan olla tässä asiassa varsinainen orjapiiskuri), ekstralomaa on aina järjestynyt. Sitäpaitsi matkoillahan sitä vasta maailmasta ja elämästä oppiikin. Missään nimessä en koe, tai ole vuosien varrella huomannut, että lastemme koulunkäynti olisi reissaamisesta millään tavalla kärsinyt. Pikemminkin päinvastoin, varsinkin kun ovat kieliluokalla kummatkin.
Lähdön hetkellä
Se tunne, kun pitkään odotettu matka on viimein alkamassa ja lähdön hetki koittaa. Tätä fiilistä ei mielestäni voita juuri mikään. Koira on viety hoitoon (hänellä on vähän niin kuin toinen koti anopin luona saaristossa), sanomalehdet peruttu, joulukukat sukulaistädeille tilattu, laskut maksettu niin pitkällä etukäteen kuin mahdollista. Täysi valmius keskittyä edessä olevaan matkaan. Koen tässä kohtaa aina samaa pinnan alla poreilevaa jännitystä, ja olen kaikesta tavattoman innoissani. Perheeni mielestä joskus ärsyttävyyteen asti. Säännöllisesti kuulenkin nykyään teini-ikäiseni suusta lauseen: ” Äiti onko sun pakko olla aina noin innoissaan?!”
No on!!! Hyvänen aika. Onneksi olen.
Saa nähdä, miten tästäkin kuukauden mittaisesta seikkailusta selvitään, sen verran paljon liikkuvia osia on paketissamme tällä kertaa. Yhtäkaikki, matkan onnistuminen ei tule olemaan ainakaan inspiraation puutteesta kiinni.
Miten se menikään, matkan kokee kolmeen kertaan: ennen matkaa, matkan aikana ja matkan jälkeen. Tuo ennen matkaa aika on kyllä ihan parasta ja se innostus kun ei meinaa omassa kehossa pysyä kiinni, ku niin täpäjää 😀 Ihanaa matkaa teille! ?
Kiitos paljon Elina! Ollaan jo päästy parin Singapore -päivän jälkeen Australiaan ja ehditty rakastua ihan totaalisesti tähän paikkaan. ?Mahtavia reissuja ja reissunodottelufiiliksiä sinulle myös! ❤️
Matkan fiilistely etukäteen on mukavaa puuhaa ja tykkään myös suunnitella aktiviteetit ja siirtymiset etukäteen. Itsellä arjen keskellä parasta lääkettä matkakuumeeseen on youtube, sieltä kun löytää oikeastaan lähes kaikista kohteista ja paikoista hyvälaatuisia videoita, joita fiilistellä.
Totta, youtube on erinomainen fiilistelykanava myös! Itse unohdan sen välillä, perheen miehet ei. ?
Innoissani seuraan teidän matkaa somessa, toivon niin että tykkäätte etenkin Australiasta <3 Toivon kyllä, että krokotiileja tai tappajahaita ei tule vastaan 🙂 Matkan odotus on tosiaan puolet riemusta, tämä nomadielämä meillä on päässyt sitä vähän himmentämään mikä on tosi ikävää. Ihanaa matkaa, nauttikaa täysillä!
Anna ❤️?
Tiedän niiiin tämän tunteen, josta kirjoitat! Me nimittäin otetaan myös suunnaksi Australia ensi keskiviikkona. Lähdetään Perthiin kolmeksi viikoksi ☀️
Oi jee, hyvää matkaa! ❤️
Ihanaa matkaa! Kyllä vain kelpaisi kuukausi auringossa tähän väliin, mutta onneksi itselläkin on sentään vähän reissua tiedossa joulun tietämillä. Jäin miettimään tuota matkojen suunnittelua: meillä on vähän enemmän sellainen takki auki -tyyli. En vain tykkää tai edes koe tarpeelliseksi päättää kaikkia yksityiskohtia etukäteen. Usein varaamme etukäteen vain matkaliput ja majoitukset, mutta aina emme edes niitä kokonaan. Kyllähän sitä kaikenlaista tietoa tulee kaiveltua etukäteen ja kartoitettua vaihtoehtoja, mutta päivien aikatauluja tai varmoja päätöksiä yhtään mistään vierailukohteista tulee tehtyä vain harvoin etukäteen. Joissain tapauksissa on toki pakko olla ajoissa liikkeellä, jos vaikka haluaa jonnekin tosi suosittuun paikkaan vierailulle, koska muuten lippuja ei ehkä järjesty viime hetkellä. Yleisesti ottaen spontaani meininki tuntuu kuitenkin itselleni sopivammalta kuin tarkka suunnittelu. Meitä reissaajia on niin monenlaisia! 🙂
Näinhän se on, meitä reissaajia on monenlaisia ja elämäntilanteita myös. Olen ollut erittäinkin spontaani matkailija nuorempana (eli ennen lapsia ?), mutta nykyään pidempiä matkoja helpottaa ja ylimääräistä säätöä reissussa etukäteissuunnittelu vähentää huomattavasti. Plus että tosiaan tykkään siitä suunnittelusta. Yllätyksiä tulee useimmiten vastaan anyways… ??♀️?
Ihanaa matkaa sinullekin! Minne päin menossa?
Joo niinhän se on, että lapset varmasti väkisinkin vaikuttavat asiaan, tai ylipäätään se, jos matkustaa isommalla porukalla!
Olen menossa Espanjaan: Córdobaan, Sevillaan ja Málagaan sekä lopuksi Teneriffalle eräitä sukujuhlia viettämään. Ihan mukava kierros tiedossa!
Ihanan pitkä loma teillä tiedossa! Itse odotin myös ennen tulevia matkoja kuin kuuta nousevaa, suunnittelin pakkaukset ja kaiken muun hyvissä ajoin etukäteen. Viime vuosina olen jostain syystä muuttunut päinvastaiseksi; lennot ja majoitukset tulee varattua melko viime tippaan, tai jos lennot onkin hyvissä ajoin ostettuna, havahdun lähestyvään matkaan vasta viime hetkellä. Liekö syynä se että mielessä on muutenkin niin paljon asioita, ettei tulevaa edes kerkeä liiemmin miettimään. Tai sitten tämä go with the flow -asenne on vain mennyt vähän yli.. Pakkauksen suhteen olen kuitenkin edelleen tarkka, se on minulle lähes pyhä rituaali 😀 Ihanaa reissua teidän porukalle!
Kiitos Aino! Hih, meikäläinen on sitten taas ehkä maailman suurpiirteisin pakkaaja. Viime tingassa heitän laukkuun mitä nyt ikinä sillä hetkellä keksinkään, ja välillä onkin mielenkiintoista perillä matkakohteessa nähdä, että minkäköhän tyyppinen garderoobi tuli mukaan. ??
Se on ihan juuri noin minullakin! Puit kyllä ihan loistavasti sanoiksi minunkin matkakuumefiilikset ja matkojen odottelun ja suunnittelun ihanuuden.
Mahtavaa matkaa teille!
Tiedän tunteen ja samaistun täysin noihin lähtölaskenta -fiiliksiin! Olisipa ihanaa päästä itsekin usean viikon mittaiselle irtiotolle keskellä synkintä ja kylmintä aikaa, mutta tällä hetkellä mieheni työn vuoksi se ei vaan ole mahdollista (vaikka lomia on kertynyt kauhea kasa, hän ei vain pysty pitämään niitä projektien määrän vuoksi). No, kesällä odottaa parin kuukauden loma ja siitä otamme kyllä sitten kaiken irti.
Aivan ihania kuvia tässä postauksessa ja kiva myös kuulla, että lapsen koulunkäynti sujuu myös reissussa ja lomia on helppo anoa. Opiskelen opettajaksi ja kesken vuoden onkin sitten vähän hankala omastakaan puolesta mitään monen viikon lomia pitää, mutta onneksi on se melkein kolmen kuukauden kesäloma!
Tämä oli erittäin samaistuttava kirjoitus! Täällä kanssa yksi joka tykkää suunnitella etukäteen hyvinkin tarkasti ja saa siitä ihan omanlaistansa nautintoa. Mulla ainakin tuppaa jäämään matkojen välillä useampikin kuukausi, tällä hetkellä erityisesti koska säästän juuri omaa Australian ja Uuden-Seelannin matkaa varten. Tulevien reissujen suunnittelu todellakin helpottaa sitä tuskaa että ei ole vaikka seuraavaan kolmeen kuukauteen pääsemässä yhtään mihinkään!
Ihan huippua reissua, jään mielenkiinnolla seuraamaan sun tulevia kirjoituksia Australiasta ja myös Tyynenmeren saarista! 🙂
Hauska huomata kuin erilaisia matkailijoita löytyy.
Tuo tunne kun reissu on tiedossa ja lähenee on kyllä ihan parasta, vähän kun joulu lapsena!
Mä teen usein kun mahdollista omaa työtä eli päätyötä ja sitten noita extrahommia, ja noita kun ei oikeen jaksas niin sillä tiedolla että on loma tiedossa niin jaksaa painaa kahtakin vuoroa!! Monet on ihmetellyt kun jaksan tai jaksan olla ystävällinen siellä kassalla vaikka väsymys painas, mutta se johtuu juurikin siitä että mun kädet tekee töitä mutta mieli on muualla (siellä lomalla 😀 )
Matkafiilistelijä olen ehdottomasti!!
Mutta olen myös siinä erilainen että mä en tykkää suunnitella kaikkea etukäteen, siinä on enemmän fiilistä kun tsekkaa kaikkea itse paikan päällä- tietty jos on joku tosi lyhyt visittii/rajallinen määrä aikaa niin sitten joo.. Mutta muuten ollaan usein vaan menty jonnekkin ja googlattu paikan päällä että mitäs tai lähetty vaan käppää johonkin ja löydetty ihan mahtavia mestoja!! Tietty vois ehkä saada enemmän joskus jotstain irti jos zoomailis enemmän etukäteen.. ehkä ensi kerralla 🙂
En tosin ihan päätäpahkaa lähde että tulee jotain perusjuttuja tsekattua mutta ei oo to do listaa lomalla niistä saa töissä ihan tarpeeksi 😀
Pakkauksen suhteen vois olla hyvä oppia tommosta suunnitelmallisuutta, yleensä kun tulee pakattua joko samana päivänä tai edellisenä iltana tyyliin mitä kaapista löytyy 😀
Ihanaa reissua teille, noi Tyynenmerensaaret kuulostaa ihan mahtaville!!!
Ja lapset oppii kyllä varmasti enemmän reissussa kun koulussa nenä kiinni kirjassa vaan!!
Hienoa että löytyy joustoa (ja sulta kuria) niin pääsette seikkailemaan tänäkin vuonna!!
Kiitos Mimmu!
Eipä meilläkään ihan jokaista käännettä etukäteen suunnitella, ja välillä suunnitelmat muuttuvat reissussa moneen kertaan. Mutta suuret linjat nyt on mielestäni kuitenkin hyvä olla olemassa varsinkin kun lapsia matkassa. Ja näinhän se on, että mikä sopii yhdelle, ei välttämättä toimi toisella.
Me matkustamme niin paljon, että fiilistelyt tapaavat ennen matkaa jäädä aika vähiin, lähinnä pakollisiin valmisteluihin tyyliin viisumit ja valuutat. Matkojen suunnitteluunkin ostamme usein apua, eli pyydämme jotain matkanjärjestäjää tekemään ehdotuksen, jota sitten ehkä vähän muokkaamme ja ostamme sitten kuljetukset ja oppaat pakettina.
Sen verran olen oppinut, että vaikka tiiviisti tapaammekin liikkua, niin se viikkovapaa on kyllä vuosituhantinen hyvä keksintö, eli välillä pitää olla ihan (tai ainakin melkein) tyhjiäkin päiviä reissussakin, mutten ei jaksa enää innostua taas uusista jutuista.
Pirkko, nimenomaan näin. Saavuimmme juuri Noosaan, tähän väliin mukava viikko täällä, katsotaan mitä tulee pitämään sisällään. 😉
Ihania kuvia! <3 Tykkään matkojen suunnittelusta ja odottamisesta. Ennen olin extempore-matkustaja ja menin reissuilla fiiliksen mukaan, mutta nykyisin teen raamit reissuun ja sitten eletään tilanteen mukaan. Lapsen kanssa kaksin matkustaessa pitää joku osa suunnitella etukäteen ja muuten voi mennä fiiliksen mukaan päivä kerrallaan. 🙂 Jotenkin toivon, että voisin taas löytää itsestäni enemmän tuota odottamisen fiilistelyä. Se on jotenkin kadonnut viime vuosina.
Itselläni on aika usein tarkoitus käyttää vähän enemmän aikaa matkan suunnitteluun, mutta yleensä huomaan selaavani kohdeoppaita ja blogeja sitten matkalla lentokentälle tai roikkuen ensimmäisen kahvilan wifissä kohteeseen päästyäni samalla kun yritän haalia kokoon tavaroita, joita unohdin pakata.
Suunnittelemattomuus johtuu osittain myös siitä, että mikäli matkaan uuteen kohteeseen haluan olla avoin eteen tuleville tilaisuuksille ja tapaamisille. Matkustaessani tuttuihin paikkoihin haluan yleensä taas suunnitella enemmän ja esimerkiksi käydä paikoissa, jotka viimeksi jäivät väliin.
Nautin suunnittelusta, mutta omalla kohdallani tuntuu etteivät matkat mene lopulta yhtään suunnitelmien mukaan… Viimeisin esimerkki oli Balin reissu, jonka olimme suunnitelleet päivän tarkasti ja lopulta koko reissu kaatui tulivuoren savuttamiseen ja purkautumiseen. No päädyimme sitten Krabille ja hauskaa oli!
Tulevan matkan fiilistely on kyllä parasta. Matkaseurasta riippuu miten tarkkaan otan kohteesta ja asioista selvää. Usein se tuppaa jäämään viime tippaan, mutta kaikesta on aina selvitty. Ihanan pitkä loma teillä on edessä. Oma loma alkaa huomenna, mutta kaksi viikkoakin tuntuu tällä hetkellä luksukselta. Meidän horisontissa häämöttää Thaimaa ja Australia toivottavasti puolentoista vuoden päästä 🙂 Missä päin Australiaa teidän reitti menee?
Kiitos paljon Merja! Ja oikein ihanaa lomaa ja matkaa sinulle myös. Minne päin Thaimaata suuntaatte?
Meidän reitti Australiassa on kulkenut Sydneystä itärannikkoa ylöspäin Sunshine Coastille, ollaan nyt Noosassa. Tämä on aivan ihana paikka! Mahtavan kaunis luonto ja ihmiset tosi ystävällisiä. Viikon päästä jatketaan matkaa Australiasta Uuteen-Kaledoniaan.
Ihania kuvia ja niin kyllä tunnen sielunkumppanuutta tuosta matkan suunnittelun ja odottelun fiiliksistä <3 Hyvää joulua sulle ja mukavia matkoja myös vuodelle 2019!
Kyllä, reissuinto ja reissun suunnittelu on yksi parhasta asioista! 🙂 Meillä onkin sama kohde luvassa, Singapore myös, mutta me jatkamme sieltä Malesiaan. En malta odottaa! Jostain syystä tänä vuonna olen käynyt viimeisimmän kahden reissun (Zakynthos ja Budapest) tavallista laiskemmaksi tehdä ennakkovalmistelua ja tutkiskelua Suomen päässä, mutta sitäkin enemmän teen sitä sitten kohteessa hotellihuoneessa. Ihanaa reissua teille! Ja onpa muuten hiukan ihanat perinteet, että karkaatte lämpöön aina kuukaudeksi-pariksi kerrallaan… 🙂