Kulunut vuosi on itselleni ollut monella tavalla todella spesiaali. Olen toipunut (tai ainakin alkanut pikkuhiljaa toipumaan) suuresta surusta ja siinä sivussa päässyt matkustamaan ympäri maailmaa. Liekö jonkinmoista eskapismia kaikista isoista luopumisista vai ei, mutta reissupäiviä tälle vuodelle on kertynyt pitkälti toistasataa: olen matkustellut viidellä eri mantereella yhteensä 14 eri maassa. Paraikaa nautin täysin siemauksin vuoden 15. matkastani, tällä hetkellä Uudessa-Kaledoniassa Eteläisellä Tyynellämerellä. Mistä nämä kaikki luvut edes putkahtivat?! Olen toki aina matkustanut paljon, mutta nyt taidetaan lähennellä omaa vuodensisäistä ennätystäni.

Vuoden viimeiset päivät alkavat näköjään olla käsillä (apua), joten nyt on viimeistään hyvä aika tarttua Muuttolintu-blogin Annan hauskaan kuvahaasteeseen. Kuvia tämän vuoden aikana on tullut otettua niin älytön määrä, että melkoiselta haasteelta tämä lopulta tuntuikin.

 

1. Vuoden suosikkikuva

 

Niin monta vaihtoehtoa vuoden suosikkikuvaksi, ettei mitään rajaa! Olen nähnyt lukemattomia uskomattoman kauniita paikkoja tänä vuonna, ja pelkästään näistä kuvia olisi kymmeniä, ellei satoja. Kuvia ihanista hetkistä rakkaiden kanssa myös. Taidan siis heittää tähän ihan vaan tänä aamuna räpsäisemäni kuvan täältä Ouvéan saarelta Uudesta-Kaledoniasta. Valkoista rantaviivaa riittää täällä 25 kilometrin verran, ja aamulenkillä ei juuri muita juoksevia olentoja kuin äkkiä alta pois kipittäviä rapuja näy.

 

 

Olen parantumaton täydellisen paratiisirannan metsästäjä, ja tänä vuonna näitä on totisesti nähty. Hawaijilla, Kaliforniassa, Indonesiassa, Sri Lankassa, Malediiveilla, Australiassa… oh la laa, mitä biitsejä. Valkoisin hiekka ja turkoosein meri taisi sittenkin löytyä täältä Eteläiseltä Tyyneltämereltä: värisävyt ovat vaan täysin omaa luokkaansa. Vähän kuin olisi sisällä jossakin animaatiossa. Missään en ole tämän väristä vettä ennen nähnyt.

 

2. Arjen luksusta

 

 

Paitsi matkustamista, rakastan välillä myös kotonaoloa. Yksi kuluneen vuoden isoista elämänmuutoksistamme on ollut 125 vuotta vanhan, Turun tuomiokirkon kupeessa sijaitsevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan talomme myyminen, ja muutto kaupungin keskustasta entiseen lapsuudenkotiini metsänreunaan. En halunnut haudata ihan kaikkea, ja matkustelun lomassa onkin ollut aivan ihanaa laittaa uutta, mutta kuitenkin vanhaa ja meille kaikille ennestään tuttua kotia. Olen myös nauttinut hiljaisuudesta ja luonnon läheisyydestä ihan eri tavalla kuin koskaan ennen. Mikä huikea toukokuu tänä vuonna Suomessa olikaan!

 

3. Kesäkuva

 

 

Suomen kesä 2018 oli aivan älytön. Koska viimeksi ollaan saatu nauttia lämmöstä viisi kuukautta putkeen?! Ei ihan heti muistu mieleen. Kotimme lähellä on pieni järvi, ja olisikohan ollut n. 33 astetta lämmintä eräänä heinäkuisena päivänä kun tänne taas pääsimme vilvoittelemaan. Kyllä Suomikin on kaunis, ja ihan läheltä löytyy upeita paikkoja.

Toisen kesäisen järvi-idyllin löysimme elokuussa Vancouver Islandilta Kanadasta.

 

 

4. Ihana majapaikka

 

 

Rakas ihana Château de La Chèvre D’Or räjäytti tämän vuoden majoituspankin mennen tullen. Olemme olleet vieraina tässä hotellissa muutamia kertoja aiemminkin, enkä tiedä mitä ollaan tehty niin oikein, että tällä kertaa meidät upgreidattiin linnan hulppeimpaan huusholliin. Olin aika hämmästynyt kun saavuimme ”huoneellemme”, ja menin sitten respasta saman tien tiedustelemaan, että onkohan tässä nyt joku virhe mahdollisesti tapahtunut. Vastaus, kera silmänvinkkauksen: ”Hope you liked our surprise!” No kyllä, todellakin. Tänne tulemme palaamaan ensi kesänäkin.

 

5. Hauska muisto

 

 

Yksi vakiokesälomapaikoistamme sijaitsee Esteponassa, Andaluciassa. Tänä vuonna saimme mukaan kavereitakin, ja innostuimme hassuttelemaan erilaisilla puhallettavilla asioilla. Seilasimme altaissa ja Välimeressä jättiläisjoutsenella, yksisarvisella ja vesimelonilla.  Kultainen joutsen jäikin sitten Alcazaba Beachille pysyväksi asukiksi. Toivottavasti tapaamme taas ensi vuonna.

 

6. Herkullinen hetki

 

 

 

Tulen varmaan ikuisesti ikävöimään aamiaisia Villa Pulau Cintassa, Indonesiassa. Nämä olivat paitsi herkullisia ja aah-miten-freesejä myös todella kauniita. Olen muutenkin ihan aamiaisfani, päivän tärkein ateria.

Helmi-maaliskuussa vietimme kolme viikkoa Balilla, Gileillä ja Lombokilla, ja ehdimmepä lopuksi Bangkokiinkin muutamiksi päiviksi lentojen myöhästymisen takia. Rakastan Thaimaan katuruokaa, eipä siis pieni lisä(herkuttelu)loma siinä välissä varsinaisesti paljon haitannut.

 

 

7. Se ei-niin-hohdokas muisto

 

Toukokuussa kävin moikkaamassa ystäviäni Tel Avivissa. Viisi päivää meni kuin hujauksessa, ja Annan ja Susanin kanssa oli superhauskaa. Keli oli mahtava, ja Tel Aviv, no, on Tel Aviv. Euroviisuvoittokin sattui juuri visiittini varrelle, ja meno kaupungissa oli tietysti sen mukainen. Suhteeni Israeliin ylipäätään on hiukan ristiriitainen, mutta koska tämä ei ole poliittinen blogi, en puutu tähän asiaan nyt sen enempää.

Paluumatka kotiin ei sensijaan ollut erityisen hauska. Jouduin lentokentällä ERIKOISTURVATARKASTUKSEEN kuulemma koska: A) saavuin puoli tuntia myöhässä (eli 2,5 h ennen koneen lähtöä) kentälle, B) passissani oli useita leimoja muslimimaista ja C) mukanani oli ukulele. Varomattomasti myös tulin kysyneeksi konekiväärein varustautuneilta (toki naispuolisilta) tarkastajilta, miksi ihmeessä joudun riisuutumaan puolialastomaksi takahuoneessa näiden seikkojen takia. Kyllä muuten vähän pelotti, kun tästä uskaliaasta kysymyksestä nämä aseistetut daamit hermostuivat tietysti vielä lisää. Noh, maassa maan tavalla.

Juoksin siitä sitten hirmuisessa kiireessä (erikoisturvatarkastukseen meni aika paljon aikaa) ja melkoisen järkytyksen vallassa aivan viime hetkellä koneeseen, joka osoittautui romanialaisen halpalentoyhtiön varmaan vihoviimeiseksi eloonjääneeksi yksilöksi. Oh dear. Miten olinkin tälläisen lennon onnistunut varaamaan?! Ensimmäistä kertaa elämässäni lentäminen hiukan jännitti.

 

 

8. Rakkaassa seurassa

 

On ollut onni matkustaa tänä vuonna vaikka minkälaisessa seurassa, vähän yksinkin, ja välillä ystävien kanssa. Elämänkumppanini, eli elämäni miehet, ovat tietysti se perusmatkaseura, enkä kärsivällisempää ja parempaa seuraa voisi kuvitella. Herroista tänä vuonna yksi on kyllä ollut ylitse muiden, lieneekö äitiinsä hieman tullut: aina valmiina seikkailuun ja on tropiikissa aivan elementissään. Syö mitä vaan ja nukkuu missä vain, ei pala auringossa ja rakastaa rantoja ja taidemuseoita. Ottaa myös salaa selfieitä itsestään lumpeiden kanssa.

 

 

 

 

9. Suosikkikuva itsestä

 

Oikeastaan mulla ei ole suosikkikuvia itsestäni. En ole koskaan ollut mikään linssilude; viihdyn ehdottomasti mieluummin kameran takana kuin edessä. Tästä kuvasta kuitenkin tykkään, ja ehkä rentoutunut, onnellinen olotilani jotenkin välittyy. Mukava matka, loistava seura.

Keväällä kävimme minilomalla Wienissä rakkaimpani kanssa, ja näköjään näkemämme taide tässä upeassa kulttuurikaupungissa saattoi hiukan inspiroida käyttämään värikkäitä vaatteita pitkän mustan kauden jälkeen.

 

 

10. Unohtumaton maisema

 

 

Sri Lankassa marraskuussa aikaisin aamulla kahdestaan Mangon kanssa. Tästä lähdimme yhdessä jolkottelemaan kohti uutta päivää.  😉

 

OHJEET KUVAHAASTEESEEN:

Minkälainen vuosi teillä on ollut? Kerro se kuvin! Kuviesi ei tarvitse välttämättä olla matkoilta, kunhan ne sopivat annettuihin otsikoihin. Linkkaa Muuttolintu kuvahaasteen lähteeksi, kopioi nämä ohjeet juttusi loppuun ja jos haluat, linkkaa juttusi Muuttolintu -blogin kommenteihin!